Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.

Mukavuusalueen tuolla puolen

Pieni lintu haastaa säännöllisesti kuvaamaan mitä erilaisimpien otsikoiden alla. Tällä kertaa kuvataan Mukavuusalueen ulkopuolista elämää. Mulla on jo pelkästään naama kameraan päin esiintyminen melkoinen uskallus ja omalta mukaavuusalueelta poistuminen. Nyt sitten vielä flunssa ja pakko olla tekemättä mitään ja maata vain! Hiukan lääkevastaisena ihmisenä tungen rohtuneeseen nenääni nenävoidetta ja hengittelen VaboRubbia. Aargh!

Hereillä oloajan voi käyttää nettisurffailuun. Pidän Marie Claire'n idealehdistä ja nyt olen selannut ideoita niiden nettisivuilta ranskaksi. En osaa sanaakaan ranskaa, joten kaikki otsikoinnit tulevat vain näpyttelyjen kautta tutuksi... Enkä löytänyt vastaavia sivuja englanninkielisenä.





Pitänee laajentaa kierrätyshenkistä sanavarastoaan ranskankielisemmäksi!
-Hannele

Pannaria välipalaksi

Ahvenanmaan pannukakku on herkullista, mutta siihen tarvitaan pohjaksi joko riisi- tai mannapuuroa. Olen niin laiska, etten pannaria varten ala puuroa keittämään. Nyt onnistuin iltapalapuuroksi keittämään niin paljon mannapuuroa, että sitä riitti pannarinpohjaksi. Tein makean välipalan Hellapoliisin toimivalla ohjeella.

Mulla on nyt hankaluuksia sekoitella taikinoita yhdellä kädellä. Liukueste eli miehen korvike rimpsuilla tai ilman pitää kattilat ja kulhot paikoillaan, ja sekoittaminen onnistuu!


Joko olet kokeillut Ahvenanmaan pannaria? Tämä kokkailu sopii hyvin nuukailuteemaan ja ruokahävikin minimoimiseen.

-Hannele

Tikusta asiaa

Netin syövereistä putkahtaa aika ajoin jäätelötikuista taivutetut rannerenkaat. Löysin kaupasta nipun puutikkuja ja päätin kokeilla. Toiset ohjeista neuvovat liottamaan tikkuja ja toiset taas kiehauttamaan tikut vedessä. Minä annoin liota lämpimässä vedessä.
Ennen kuin kapeaa ja pitkää tikkua uskalsi taivuttaa, se likosi useita tunteja vesiastiassa. Sitten varovasti lasiastian sisäpuolelle muotoutumaan eli kuivumaan. Onnistumisprosentti ei ollut lähelläkään sataa... Kuivuttuaan renkaat säilyttävät hyvin muotonsa ja soveltuvat maalattaviksi tai päällystettäviksi langalla, paperilla tai kangassuikaleilla. Minä maalasin tyttäreni kanssa kynsilakalla.









Ei ehkä näitä rimpuloita enempää. Kokeilen joskus leveämmillä tikuilla!
-Hannele

Tammikuu

Tammikuu on ollut hyvin erilainen edellisiin verrattuna. Vasen käsi kipsattuna keksin sopivaa tekemistä. Kolmen lapsen vauva-ajat kyllä muistuvat elävästi mieleen yksikätistä arkea rakentaessa. Mutta onneksi on ollut nuo vauva-ajat; ei tullut shokkia kädettömyydestä.

Nyt on kipu jo helpottunutt ja päätös, ettei kättä leikata, sai melkoisen murikan vierähtämään sydämeltä. Turhautuneisuutta koetan peittää tutustumalla gluteenittomaan leivontaan.

Tällä postauksella otan osaa kuvahaasteeseen. Kauniita tammikuisia kuvia täältä lisää.










Tammikuu on sittenkin talvikuukausi!
-Hannele

Kotitekoinen jumppapallo

Käsi kipsissä teemalla jatketaan. Koti on tyhjä ja mahdollisuus ottaa rennosti. Kipsattua kättä pitää jumpata. Olen puristellut lasten erilaisia palloja, mutta mieluista ei ole löytynyt.

Törmäsin eilen videoklippiin, jossa tehtiin ilmapallosta stressilelu. Pallon sisään jauhoja, solmu kiinni ja tussilla pallolle silmät päähän. Mulla on aina jemmassa vanhaksi mennyttä maissitärkkelystä (tai muita kuiva-ainekaapin tuotteita) askartelukäyttöön. Ja ilmapallot kuuluvat lähes poikkeuksetta lapsiperhevarustukseen.

Maissijauho ei mene kovinkaan soljuvasti ilmapalloon edes suppilon ja tikun kanssa. Minä sain vain venyttämättömän pallon täyteen. Parempaan ei nyt kädet kyenneet. Oranssi pisara on itse asiassa sopiva tämän hetkiseen jumppaan ja narisee sormissa kuin pakkaslumi kengän alla!

Kun haluat tehdä isomman pallon, kannattaa kenties kokeilla mannasuurimoita, riisiä tai muuta painavempaa täytettä, joka venyttää ilmapalloa täyttyessään.





Toivotttavasti pian voin siirtyä suurempaan palloon. El…

Kädettömiä ajatuksia

Pikkuista vaille vuodenvaihteen onnistuin murtamaan käteni uusien luistimien sisäänajossa. Kaunoluistimista hokkareihin vaihto ei käynyt ihan kivuttomasti. Kipsikautta tulee riittämään helmikuulle ja hampaille annetaan uudet sähköiskut kuukauden päästä siinä toivossa, että tunto olisi palautunut.

Yksikätinen elämä on tietysti tuttua jo lasten vauva-ajoilta, mutta silloin yksikätisyyttä pystyi vaihtamaan ja myös halutessaan käyttämään kahta kättä. Sormijumppaa voi tietysti harjoittaa kaksikätisesti...

Onneksi pystyn kuvaamaan pakkaspäivien kauneutta!










Onnekasta vuoden alkua Sinulle!
-Hannele