Siirry pääsisältöön

Eräs perjantai Tammisaaressa

Ystäväni aloittaa syyskuun alusta työt kotiäitiuran jälkeen. Saimme tyttäreni kanssa häneltä ja pojaltaan kutsun Tammisaareen retkeilemään.

Lähtöaamuna sade värjäsi taivaan harmaaksi. Retkisuunnitelmasta jätettiin Ramsholmenin puistokävely rinkkoineen pois.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Alkumatkasta näytti varsin synkältä.

Auto parkkeerattiin Pohjoisen Rantakadun varrelle ja suunnattiin ihan turisteina Tammisaaren keskustaan info-pisteeseen. Tämä kauniisti entisöity piste on varsinaiselta nimeltään kaupungin matkailutoimisto ja rakennus on Vanha kaupungintalo.

Sadetta väistellen (uudet kartat, esitteet ja suositukset laukuissa) käveltiin Suomen ensimmäistä kävelykatua idylliselle loppikselle eli kirpputorille. Kirpputori koostui vanhasta pihapiiristä, jossa yksi aitta tarjosi valaisimia ja toinen pelkästään astioita ja kolmas huonekaluja tai vaatteita! Aurinkoisena päivänä olisi ollut ihan täydellinen kahvipaikka meille. Siirryttiin kuitenkin lounaalle lämpimään Lilla Köket'iin ihan torin laidalle.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Hauska mies tervehti meitä matkalla!

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Lilla Köket on aivan ihastuttava
kahvila-ravintola eriparisine astioineen
ja kalusteineen!

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Keittolounaat tuotiin tarjolle pienissä
kattiloissa!
Odotellessa kelpasi rouskuttaa
 siemennäkkäriä ja saaristolaisleipää.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Mulle lohikeittoa, kiitos.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Muille kanakeittoa.

Lounaan aikana sade oli väistynyt ja uskaltauduin jälleen kuvaamaan ulkona. Poikkesimme Popanaan. Lapset sujahtivat viihtyisään leikkinurkkaukseen ja aikuiset saivat kiertää rauhassa putiikin ympäri. Mukaan lähti tasapainoitettu voiveitsi, idea ja servettejä. Niistä myöhemmin lisää.


http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Kauppaan oli valikoitu yhtenäinen ja kaunis
kokonaisuus sisustustuotteita. 

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Pienet sormet löysivät  kivijalasta
tuuletusluukun.

Sateen raikastama räsymatto saatteli meidät Kaupunginhotellin editse takaisin rantaan ja kohti Luontokeskusta.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Sateen jälkeistä kauneutta.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Knippanin ranta odotti kävelijötä.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Lasten ykköshommaa luontokeskuksessa
oli kalastus!
http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Luontokeskuksessa sai tutustua
saaristolaiselämään ihan konkreettisesti!

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Merestä löytyneitä roskia...

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Sekä lapsia että aikuisia kiinnostivat
havainnolliset esitykset saariston
muuttuvasta luonnosta. 

Luontokeskuksesta käveltiin Knippanin rannan kautta kohti Vanhaakaupunkia. Rakennuskulttuurin kerrostumat hallitsevalle Tammisaaren Vanhakaupunki olisi melkoinen jatkokertomus! Taiteilija Helene Schjerfbeck asui ja maalasi aikanaan Tammisaaren puutaloja sekä paikallisia ihmisiä. Helenen taiteesta kiinnostuneiden kannattaa osallistua kävelyretkelle Helenen seurassa!

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Knippanin rantaa

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Gamla Bastu rakennettiin 1903
venäläisen seurapiirin kylpyläksi.


http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Vanhankaupungin kaduilla kannattaa
kierrellä kävellen ja nauttia korkeiden
aitojen suojasta ja salaperäisestä
tunnelmasta.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Iltapäiväkahvit nautittiin aurinkoisessa
Cafe Gamla Stanissa.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Omenapuut toimivat ulkopöytien kattona.
Kannattaa varoa osumia!

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Kahvilan kirppiksen komistus.

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Vessan kautta rantaa kohti!

http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html
Juorupeilit ovat niin käteviä!
Jäiköhän meistä jotain mainittavaa
naapurille? ;)
http://toivonvintilta.blogspot.fi/2015/08/eras-perjantai-tammisaaressa.html


Päivän päätteeksi lapsille luvattu leikkipuisto ja vilkastuvan sataman seurailua. Voi vain kuvitella minkälainen säpinä on ollut heinäkuun helteisenä perjantaina!

Joko sinä olet käynyt Tammisaaressa? Joulukuussa on tulossa Vanhanajan Markkinat... visitraasepori.com

-Hannele


Kommentit

  1. Hyvä läpileikkaus kivasta päivästä. Kiitos mahtiseurasta!! Seuraavan aamun kommentti: "Onkipaikkaan minä!!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi kesänä uudestaan ja kenties jo aikaisemmin kesällä?

      Poista
  2. Cafe Gamla Stan on meidän (ainoita jokavuotisia) kesäperinteitä. Mahtava paikka, kuten koko Tammisaari. Monenlaista uuttakin vinkkiä tuli tuttuun kaupunkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tämä oli ihan uutta kaikki. Mutta kuten muutkin suomalaiset vanhat puukaupungit, puukaupunosat ja -kylät, ne huokuvat kerrottuja ja kertomattomia tarinoita niitä kuunteleville. Uskoisin Suomen ulkopuoleltakin tulevien turistien olevan kiinnostuneita näistä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi!
Onnea oloon!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Siistiä märkähuovutusta

Märkähuovutus jää usein aloittamatta sen hankaluuden vuoksi; milloin liian märkää, milloin liian aikaa vievää, milloin liian saippuaista, milloin liian haisevaa, milloin ei ole tarpeeksi tilaa ja niin edelleen. Tässä on nyt teille tapa, jolla saatte huovutettua kivuttomasti nurkkiin pyörimään jääneet villat. Tämä onnistuu lastenkin kanssa ja melkeinpä vaikka olohuoneen pöydällä. Tämä tyyli sopii myös heille, jotka eivät voi paljain käsin huovuttaa. Minigrip-pussi (½ litraa), saippuaa, kerroksittain aseteltuja villoja pussin kokoinen pala. Villat tasaisesti pussiin. Lämmintä saippuavettä noin ½ dl villojen  päälle pussiin. Pussin suu tiukasti  kiinni. Katso, ettei ilmaa jäisi pussiin. Painele pussin päältä voimakkaasti. Pussia saa rullata eri suuntiin. Pussia saa rustistella, kun tuntuu, että villat ovat kiinnittyneet levyksi. Painele, rullaa ja rutistele pussia niin, että villa kutistuu. Niin kauan, että villa on kutistunut noin kolm...

Nättiä siivousta

Tämä siivousinnottomuuteni ei ole periytynyt mummoltani, joka aina ohi mennessään sipaisi hyllyn reunaa ja tarkasti, josko pitäisi pölyt pyyhkiä. Uskon, että hän nautti kotirouvana siivoilusta. Äitini järjesti siivouspäivän joka toiseksi lauantaiksi, kun joka toisen oli sitten töissä terveyskeskuksen keittiöllä. Mut hänkin oli jo tasaisempi siivooja arvostaen enemmän järjestystä kuin puunaamista. Ja minä sitten. Siivoan, kun pölyä on liikaa katsella ja väistellä. ;) Pölyjen pyyhintä on yksi ikävimpiä hommia, kun meilläkin on talon "historiaa" näkyvillä. Mutta nyt on niin nätti pölyhuiska, että sitä voi pitää vaikka kukkana pöydällä ja ohimennen käyttää pölyjen pyyhintään. Ostin strutsinsulkaisen huiskan Turun Kädentaitomessuilta (15 € muistaakseni). Työskentely on kevyttä ja pölyt käydään napauttamassa ulos (eli huiskan varsi napautetaan kättä vasten). Helppoa ja ekologista! Näitä huiskia saa pidempi vartisinakin, jolloin on super helppoa sipaista kaapin päältä tai putk...

K niin kuin kivi

Viikonloppuna aurinko paistoi pitkästä aikaa ihan tosissaan. Mulla oli huovutuskurssi pidettävänä, mutta senkin jälkeen vielä ehti hyvin nauttia loistavista säteistä. Kävin kiertämässä kiviä, kenties kantojakin. Kävelin, katselin, kuvasin, kuvittelin. Kiipesin, könysin, kaipailin. Kotiin kampesin kera korean kuvasarjan. Täältä niitä löytyy lisää: Pieni Lintu ja k-kirjaimella alkavia postauksia. Kohti kevättä! -Hannele