Siirry pääsisältöön

Kupillinen

Pitkäperjantai teemoittaa ruoan väriksi keltaisen. Kupillinen juustoista kasvissosekeittoa sopii sateiseen lounasaikaan. Lapset tuunaa keiton paistetuilla leivän- ja/tai makkaranpaloilla! Eli kasvissosekeitto voi yllättäen ollakin makkarakeittoa...

Kupillisia löytyy lisää Pienen Linnun blogista.




Maistuuko teille sosekeitot?
-Hannele

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Nanna25/3/16 14:06

    Oi nyt alkoi tekemään mieli kasvissosekeittoa, niin on herkullisennäköiset kuvat! Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H25/3/16 17:38

      Kiitos! Keittoon on niiiin kätevä kätkeä muusit, juuston kannat ja raasteet...

      Poista
  2. SusuPetal25/3/16 18:13

    Sosoekeitto on hyvä pohja moneen makuun! Ihanan keltainen kattaus!

    VastaaPoista
  3. Lumikallion Outi25/3/16 19:12

    Pirteän värinen kupillinen. :) Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H26/3/16 08:21

      Kiitos, samoin onnekasta pääsiäistä sinulle!

      Poista
  4. Markanpilkkuja Myytippa26/3/16 18:53

    Maistuu! Kasvissosekeittoa ei olekkaan tullut tehtyä pitkään aikaan. Ja tulispa jo kesä niin sais raaka-aineet omasta maasta. :D Mukavaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H27/3/16 09:14

      Kesällä onkin hienoa säveltää oman maan mukaan!

      Poista
  5. Pauliina/PauMau26/3/16 19:21

    Sosekeitot maistuvat. Pitääpä joskus kokeilla höystää makkarapaloilla, maistuisi varmaan junioreillekin paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H27/3/16 09:16

      Aina pitää pientä "vilppiä" tehdä, että koko porukka nöyrtyy syömään samaa ruokaa. No meillä onnekseni tykkäävät kasvissosekeitosta.

      Poista
  6. KataMaria27/3/16 00:19

    Oih, nam! Sosekeitot on kyl ihania. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H27/3/16 09:19

      Niin ovat ja ylijäämäkeitosta tulee vielä hyvät rieskat!

      Poista
  7. H27/3/16 09:13

    :)

    VastaaPoista
  8. riitta k27/3/16 09:42

    Herkullisen näköistä keittoa. Ja kyllä, täälläkin maistuu!

    VastaaPoista
  9. Anna Amnell27/3/16 18:58

    Ihastuin sosekeittoihin, kun olin mieheni kanssa Lontoossa ja kiersimme kaikki mahdolliset museot. Päivän puolivälissä söimme aina lounaaksi sosekeittoa museoiden ruokaloissa. Keitot tarjottiin isoissa mukeissa, joista niitä sai syödä ruokalusikalla tai juoda lämmikkeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H28/3/16 20:14

      Toi juominen kuulostaa sopivalta retkieväältä kannon nokkaan!

      Poista
  10. Irkkunen28/3/16 20:04

    Oi hitsi nyt alkoi tekemään mieli sun sosekeittoa, täytyykin tehä tässä joku päivä. Ihana kupillinen täältä löytyi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H28/3/16 20:15

      Tykkään sosekeiton mahdollisuuksista!

      Poista
  11. pappilanmummo28/3/16 22:07

    Sosekeitot ovat maukkaita ja hyviä - teen usein!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi!
Onnea oloon!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Siistiä märkähuovutusta

Märkähuovutus jää usein aloittamatta sen hankaluuden vuoksi; milloin liian märkää, milloin liian aikaa vievää, milloin liian saippuaista, milloin liian haisevaa, milloin ei ole tarpeeksi tilaa ja niin edelleen. Tässä on nyt teille tapa, jolla saatte huovutettua kivuttomasti nurkkiin pyörimään jääneet villat. Tämä onnistuu lastenkin kanssa ja melkeinpä vaikka olohuoneen pöydällä. Tämä tyyli sopii myös heille, jotka eivät voi paljain käsin huovuttaa. Minigrip-pussi (½ litraa), saippuaa, kerroksittain aseteltuja villoja pussin kokoinen pala. Villat tasaisesti pussiin. Lämmintä saippuavettä noin ½ dl villojen  päälle pussiin. Pussin suu tiukasti  kiinni. Katso, ettei ilmaa jäisi pussiin. Painele pussin päältä voimakkaasti. Pussia saa rullata eri suuntiin. Pussia saa rustistella, kun tuntuu, että villat ovat kiinnittyneet levyksi. Painele, rullaa ja rutistele pussia niin, että villa kutistuu. Niin kauan, että villa on kutistunut noin kolm...
2 kommenttia
Lue lisää

Värin valinta

Vanha talo ja ainainen remontti. Toisille ihanuus ja toisille rasite. Mulle toisinaan rasite. Mutta nyt on niin iso muutos tulossa, että tämä on melkein ihanaa. Toivon Tilan päärakennus saa uuden ryhdikkään värityksen. Vuonna 1984 rakennettu pitkä ja kapea talo on ollut alusta asti keltainen. Hiukan on sävy auringon polttamana tai maalauksen yhteydessä muuttunut. Reunalaudat ja ikkunapuitteet olivat alunperin valkoiset, seuraavaksi lempeän vihreät ja seuraavaksi ne tulevat olemaan tummanharmaat. Harmaat! Meille, joille harmaa ei todellakaan ole se trendikkäin väri. Sokkelikin sai tummanharmaan Yki Rouhepinnoitteen. Seinän väri tulee vielä keltaisesta hiukan muuttumaan, mutta siitä sitten keväämmällä. Vanhaa väritystä Uutta väritystä auringossa... ...ja varjossa. Tumma sokkeli "pitää" talon ryhdikkäänä.  Värien valinta on mukavaa ja vaikeaa. Minä käytin apuna Tikkurilan Kaunis Talo-värilastuohjelmaa  sekä Color Up-ohjelmaa . Ohjelmat vaativat hiukan klikk...
7 kommenttia
Lue lisää

Nättiä siivousta

Tämä siivousinnottomuuteni ei ole periytynyt mummoltani, joka aina ohi mennessään sipaisi hyllyn reunaa ja tarkasti, josko pitäisi pölyt pyyhkiä. Uskon, että hän nautti kotirouvana siivoilusta. Äitini järjesti siivouspäivän joka toiseksi lauantaiksi, kun joka toisen oli sitten töissä terveyskeskuksen keittiöllä. Mut hänkin oli jo tasaisempi siivooja arvostaen enemmän järjestystä kuin puunaamista. Ja minä sitten. Siivoan, kun pölyä on liikaa katsella ja väistellä. ;) Pölyjen pyyhintä on yksi ikävimpiä hommia, kun meilläkin on talon "historiaa" näkyvillä. Mutta nyt on niin nätti pölyhuiska, että sitä voi pitää vaikka kukkana pöydällä ja ohimennen käyttää pölyjen pyyhintään. Ostin strutsinsulkaisen huiskan Turun Kädentaitomessuilta (15 € muistaakseni). Työskentely on kevyttä ja pölyt käydään napauttamassa ulos (eli huiskan varsi napautetaan kättä vasten). Helppoa ja ekologista! Näitä huiskia saa pidempi vartisinakin, jolloin on super helppoa sipaista kaapin päältä tai putk...
37 kommenttia
Lue lisää