Siirry pääsisältöön

Helmikuu on hetken pidempi

Tänä vuonna helmikuu on pidempi kuin viime vuonna. Osaankohan hyödyntää lisäpäivän? ;) Pitää kenties valita ne tunnit vain omaksi iloksi. Voisikohan siitä syntyä oma joka-neljännes-vuosi-traditio? Äkkiseltään kuulostaa houkuttelevalta. Tänä vuonna 29. päivä on maanantai ja sehän omine ekstra kivoineen olisi mitä ihanin viikon aloitus. Vielä voin sitä suunnitella. Vielä on aikaa.

Innostuin kuvaamaan talouden kelloja ja pääosaan pääsee toimimaton kellovanhus.







Näillä kuvilla olen mukana Pienen Linnun Kello-kuvahaasteessa.



Oletko kenties luvannut tänä vuonna hallita aikataulujasi paremmin? 
-Hannele

Kommentit

  1. Monenmoista kelloa näyttää löytyvän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon niitä vielä löytyy, vaikka aikaaa kännystä seuraa.

      Poista
  2. Tuossa mekaanisessa herätyskellossa on kivoja yksityiskohtia. Kuuluuko kellon soidessa ensin varoituskilahduksia ja sitten pirisevä soittoääni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vanha vekkari on mieheni lapsuuden lelu. (Silloin raaskittu antaa leikkeihin!!!) Taitaa vielä piristä, mutta en muista alkukilahdusta.

      Poista
  3. Kivoja kelloja, tuo kellovanhus on hieno!

    VastaaPoista
  4. Hieno kokoelma kellokuvia, mutta tuo vanhus on kaikkein kaunein. Kiva, että se pääsi pääosaan.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin minustakin kellovanhus oli roolinsa ansainnut!

      Poista
  5. Siinäpä vasta kuvauksellinen kello, tosi nätti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eikä ollut enää lasia haittaamassa heijastuksineen. ;)

      Poista
  6. Tuo on aivan loistava idea! Karkauspäivä olisi päivä ihan omaa aikaa, osa hemmotteluhelmikuuta... :)
    Todella kaunis vanha kello ja hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan! PItää tulla lukemaan sitten, kuinka olet karkauspäivän viettänyt...

      Poista
  7. Karkauspäivän juhlatunti!
    Vanhan kellon kera ;)

    VastaaPoista
  8. Nätti kello ja kauniisti ikuisettu :)

    VastaaPoista
  9. Kaunis kellovanhus! Hyvä idea tuo karkauspäivän pyhittäminen itselle :)

    VastaaPoista
  10. Ooooh, miten i h a n a kello!

    VastaaPoista
  11. Sievä herätyskello, sitä tarvitaan vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sievä on, mmutta ei toimi enää.

      Poista
  12. Kiva idea ja niin tärkeä herätyskello :)

    VastaaPoista
  13. Kauniita kelloja taloudessa. Yhtään rannekelloa ei osunut mukaan, eipä meidänkään taloudessa sellaisia juuri enää ole..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa tuo sininen mötikkä on rannekello, mutta sekin lasten käytössä tällä hetkellä.

      Poista
  14. Vastaukset
    1. Niin on pimeässä hohtavine kellotauluineen.

      Poista
  15. Taitavasti kuvattu kellovanhus ja monenlaista kokoelmaa Sinulta löytyi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi!
Onnea oloon!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Siistiä märkähuovutusta

Märkähuovutus jää usein aloittamatta sen hankaluuden vuoksi; milloin liian märkää, milloin liian aikaa vievää, milloin liian saippuaista, milloin liian haisevaa, milloin ei ole tarpeeksi tilaa ja niin edelleen. Tässä on nyt teille tapa, jolla saatte huovutettua kivuttomasti nurkkiin pyörimään jääneet villat. Tämä onnistuu lastenkin kanssa ja melkeinpä vaikka olohuoneen pöydällä. Tämä tyyli sopii myös heille, jotka eivät voi paljain käsin huovuttaa. Minigrip-pussi (½ litraa), saippuaa, kerroksittain aseteltuja villoja pussin kokoinen pala. Villat tasaisesti pussiin. Lämmintä saippuavettä noin ½ dl villojen  päälle pussiin. Pussin suu tiukasti  kiinni. Katso, ettei ilmaa jäisi pussiin. Painele pussin päältä voimakkaasti. Pussia saa rullata eri suuntiin. Pussia saa rustistella, kun tuntuu, että villat ovat kiinnittyneet levyksi. Painele, rullaa ja rutistele pussia niin, että villa kutistuu. Niin kauan, että villa on kutistunut noin kolmasosan se

Värin valinta

Vanha talo ja ainainen remontti. Toisille ihanuus ja toisille rasite. Mulle toisinaan rasite. Mutta nyt on niin iso muutos tulossa, että tämä on melkein ihanaa. Toivon Tilan päärakennus saa uuden ryhdikkään värityksen. Vuonna 1984 rakennettu pitkä ja kapea talo on ollut alusta asti keltainen. Hiukan on sävy auringon polttamana tai maalauksen yhteydessä muuttunut. Reunalaudat ja ikkunapuitteet olivat alunperin valkoiset, seuraavaksi lempeän vihreät ja seuraavaksi ne tulevat olemaan tummanharmaat. Harmaat! Meille, joille harmaa ei todellakaan ole se trendikkäin väri. Sokkelikin sai tummanharmaan Yki Rouhepinnoitteen. Seinän väri tulee vielä keltaisesta hiukan muuttumaan, mutta siitä sitten keväämmällä. Vanhaa väritystä Uutta väritystä auringossa... ...ja varjossa. Tumma sokkeli "pitää" talon ryhdikkäänä.  Värien valinta on mukavaa ja vaikeaa. Minä käytin apuna Tikkurilan Kaunis Talo-värilastuohjelmaa  sekä Color Up-ohjelmaa . Ohjelmat vaativat hiukan klikk

Kotitekoista maalaamista

Tein testejä etikalla ja teräsvillalla värjäämisestä. Netissä kiertävät ohjeet neuvovat käyttämään nimenomaan omenaviinietikkaa. Otin riskin ja käytin tavallista etikkaa pohjana. Testiliuskat on tehty parin vuorokauden ikäisellä seoksella. Eka levitys on ollut yhden vrk:n jälkeen seoksen valmistamisesta ja toinen levityskerta sitten kahden vuorokauden jälkeen. Tässä on vasemmalta oikealle: etikka + teräsvilla, e tikka + teräsvilla + mustatee ja  etikka + teräsvilla + kahvi. Värjäystä odottava pärekori. Valitsin kahvilla maustetun seoksen maaliksi. Ja tämä seos oli ehtinyt muhia jo viikon ajan. Tasainen sutiminen ei ollutkaan ihan helppoa. "Maali" oli kovin vetistä. Tässä lopputulos! Mielestäni onnistunut värjäys.