Siirry pääsisältöön

Trikoosta on moneksi osa 5

Mieheni yöpaita oli hiuki eli kulunut lähes olemattomiin. Värikin oli jokin haalean vaaleansininen. Leikkasin 1,5 - 2 sentin levyistä kaitaletta, jonka venytin rullalle. Saumakohdat jätin, vaikka olisi ollut helpompi pujotella ilman niitä. Valmista trikookudetta tuli melkein neljä metriä. Tähän ruusuun voi käyttää muutakin kuteeksi luokiteltavaa kuin trikoota!

Tarvitaan trikookudetta, sakset, huopaa,
neula ja lankaa.

Ompele pariton määrä keskenään yhtä pitkiä
apulankoja tähtimäisesti.
Apulankoja voi lisätä työn edetessä,
jos säteiden välit tuntuvat liian pitkiltä.

Ompele kuteen pää kiinni keskelle.
Tein kaksinkertaisella kuteella, mutta
tämä onnistuu yksinkertaisellakin.

Pujottele trikookude joka toisen apulangan
yli ja joka toisen ali. 

Seuraavan kierroksen kude peittää edellisen
kerroksen apulangat.

Pujottele kudetta niin pitkään kuin apulangat
antavat mahdollisuuden.
Kuteen pään voi piilottaa työn sisään.

Leikkaa pohjakangas pyöreäksi ja
ompele reunaan rypytyslanka.

Vedä taustakangas pussiksi, solmi ja ompele
samalla halutessasi nappi ruusun keskelle.
Nythän ruusu ja pohjakangas ovat vain
apulangoilla kiinni toisissaan eli 
kannattaa ommella vielä reunat 
muutamin pistoin kiinni.

Valmis!


Tässä pikkuruusu raitatrikoosta tehtynä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulu(kuusi)kalenterin 3. luukku

Kalenterin kolmannesta luukusta löytyy vinkit valonauhan käyttöön kuusta muotoillessa.






Valoisaa odotusta! -Hannele

Joulukalenteri 2017/5

Joulusiivous saattaa alkaa lastenhuoneesta hamahelmien järjestelyllä ja loppua hamahelmien silittämisellä. Siivous ei ehkä etene, mutta koristeita syntyy! Vanhat alustat vaan eivät tahdo kestää kuumuutta...



Minkälainen sinun joulupallo on? Sinivalkoinen vai kuusenvihreä?
Hyvää juhlan aattoa! -Hannele

Siistiä märkähuovutusta

Märkähuovutus jää usein aloittamatta sen hankaluuden vuoksi; milloin liian märkää, milloin liian aikaa vievää, milloin liian saippuaista, milloin liian haisevaa, milloin ei ole tarpeeksi tilaa ja niin edelleen.

Tässä on nyt teille tapa, jolla saatte huovutettua kivuttomasti nurkkiin pyörimään jääneet villat. Tämä onnistuu lastenkin kanssa ja melkeinpä vaikka olohuoneen pöydällä. Tämä tyyli sopii myös heille, jotka eivät voi paljain käsin huovuttaa.










Isomman pussin kanssa työskentelemällä saa aikaiseksi suuremman villapalan. Tai monta pientä huovutettua palaa voi ommella isommaksi kokonaisuudeksi esim. vauvan peitoksi. Nämä valmiit villapalat ovat kuivuttuaan valmiita leikattaviksi kortteihin, heijastimiksi, avaimenperiksi tai sorminukeiksi. Sellaisenaan sopii glögimukin alle tai paikaksi neuletakkiin.

Milloin viimeksi teit märkähuovuttamalla jotain?
-Hannele