Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Joulun odottajalle

Veljeni puoliso on armoton jouluihminen. Lokakuussa viimeistään alkaa verhojen vaihto, kynttilöiden etsiminen, valojen himmentäminen ja puu-uunin lämmittäminen. Villasukat jalassa, teemuki toisessa ja kirja toisessa kädessä hän sitten istuksii sohvan nurkassa filtin alla ja nauttii. Ainakin ajoittain.

Päätin tänä vuonna ottaa osaa hänen nautiskeluunsa. 24 tuikkukynttilää sai apteekin hyllyltä teippiä kylkiinsä ja niihin numerot teksteineen. Minä kirjoitin jouluun liittyviä sanontoja, laulun pätkiä ja joulurunoja. "Ennen on vuoden leivättä kun joulun akatta."

Tuikkujen kylkeen voisi piilottaa arvoituksen, joka ratkeaa kynttilöiden kylkiin kirjoitetuista kirjaimista. Tai tuikkuihin voi kirjoittaa saajalle mieluisan joululaulun sanat. Tai jakaa salainen resepti tuikkujen kylkiin.



Mitä sinä haluaisit lukea tuikun kyljestä?
-Hannele

Siistiä märkähuovutusta

Märkähuovutus jää usein aloittamatta sen hankaluuden vuoksi; milloin liian märkää, milloin liian aikaa vievää, milloin liian saippuaista, milloin liian haisevaa, milloin ei ole tarpeeksi tilaa ja niin edelleen.

Tässä on nyt teille tapa, jolla saatte huovutettua kivuttomasti nurkkiin pyörimään jääneet villat. Tämä onnistuu lastenkin kanssa ja melkeinpä vaikka olohuoneen pöydällä. Tämä tyyli sopii myös heille, jotka eivät voi paljain käsin huovuttaa.










Isomman pussin kanssa työskentelemällä saa aikaiseksi suuremman villapalan. Tai monta pientä huovutettua palaa voi ommella isommaksi kokonaisuudeksi esim. vauvan peitoksi. Nämä valmiit villapalat ovat kuivuttuaan valmiita leikattaviksi kortteihin, heijastimiksi, avaimenperiksi tai sorminukeiksi. Sellaisenaan sopii glögimukin alle tai paikaksi neuletakkiin.

Milloin viimeksi teit märkähuovuttamalla jotain?
-Hannele

Harrastuksena kotikosmetiikka

Olen siirtynyt kasvaneen iän myötä käyttämään mahdollisimman yksinkertaista kosmetiikkaa. En ole aiemminkaan kosmetiikan suurkuluttaja ollut, mutt nykyään selviän vieläkin suppeammalla valikoimalla kuin kymmenen vuotta sitten. Ja itse asiassa oman kosmetiikan rakentelu on mielenkiintoinen harrastus. Tällä postauksella osallistun Pienen Linnun kuvahaasteeseen harrastuksista.
Markettien ihon kuorinta-aineiden sisältämä suola- tai sokerikilo maksaa aika paljon enemmän kuin minun ostamani suola- tai sokeripaketti kilohinnaltaan. Tällä kertaa kokeilin vaahdotettua sokerikuorintaa.








Tätä soveltaen voit rakentaa mieleisen kuorinnan:
½ dl juoksevaa öljyä esim. kylmäpuristettu oliiviöljy ½ dl kovaa rasvaa esim. kookosöljy 1 dl sokeria 1 maissi- tai perunajauhoja (ei pakollinen; vähentää rasvaisuutta) muutama tippa eteeristä öljyä
Kookosöljy sulatetaan, lisätään toinen öljy ja annetaan jäähtyä hetki esim. jääkaapissa. Vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi, johon lisätään sokeri, tärkkelys sekä tuoksu. …

Ensilumi

Ammakon ensilumi tuli viime yönä! Enteitä oli jo ilmassa, kun kävin Maskussa esikoisen treenejä seuraamassa. Siellä oli jo lauantaiaamuna maa valkoinen.

Eihän lunta ole juuri kuin nimeksi, mutta maisema kirkastui kerta heitolla! Pakkanen saisi nyt pysyä muutamassa asteessa,jotta valkoisuus säilyy pidemmälle kuin iltapäivään.







Lauantai-iltana virittelin valoja, jotta lumi näkee laskeutua meillekin...


Kuinka paljon teillä on jo lunta?
-Hannele

Aamupalalla

Arkiaamut ovat melkoisia liikenneympyröitä meillä. Usein soi torvet ja kiirehditään. Toisinaan väistellään hiljaa toisiamme ja päästään ajoissa perille.

Joulua odotellessa olen koettanut viritellä kynttilöitä heti aamuun. Ikään kuin pientä ekstraa arkeen ja valohoitoa pimeisiin aamuihin. Nyt meillä on keskimmäisen lapsen betoniset "tuikkukipot" ja "lemmikkiporo" valon kantajina.

Perusaamiaisena on kuppi kahvia ja maustamaton jugurtti myslillä. Ollaan kovasti kotimaisuuden kannattajia ja Verson härkäpapu granola on nyt tutustuttavana. Perusmysliin tottuneena papujauhopallerot erottaa kaurahiutaleiden seasta, mutta makuun ja suutuntumaan tottuu nopeasti. Maku on mieto ja sopivan makea maustamattoman jugurtin sekaan. Tänä aamuna tuli kesäisiä vattuja mukaan, toisinaan mausteena eksoottisempaa(?) banaania.

Toinen kuppi kahvia tulee juotua lasten ja miehen poistuttua omille teilleen. Otan oman hetken ja sitten aloitan päivän työt.




Osallistun tällä Pienen Linnun Aamupala…

Lämpöä!

Syksyn tullen käärin kaulalle mitä mahdottomimpia kötöstyksiä, jotta olo pysyy lämpimänä. Viime aikoina olen innostunut neulomaan vähän enemmän kuin näytetilkun verran.

Yläasteella neuloin silloin niin trendikkään puolipatenttisen villapaidan suurella tahdon voimalla. Sen jälkeen keskityin korkeintaan sormikkaiden neulomiseen. Nyt olen kaivanut puikkoja ja lankoja esille ja opetellut nauttimaan neulomisen tarjoamasta mahdollisuudesta vetäytyä syrjään muulta tekemiseltä. Kenties tämä on nyt sitä olennaiseen keskittymistä!?

Työni ovat hyvin yksinkertaisia. Tavoittelen tasaista käsialaa, toimivaa huivia ja mielen tyyntymistä. Toki neuloessa huomaan miettiväni jo seuraavaa työtä ja ehkä hitusen vaativampaa.

Näillä kuvilla osallistun Pienen teehetken marraskuun Lämpö-haasteeseen.







Harmaata hahtuvalankaa löytyy Toivon Kaupasta. Ja hahtuva on peräisin Mikkolan tilalta tästä ihan läheltä.

Mistä sinä löydät lämpöä marraskuuhun?

-Hannele

Ikealainen joulu

Perheemme pojat harrastavat sekä jalkapalloa että salibandya. Tarkoittaa käytännössä äidillekin useina viikonloppuina liikunnallisia harrastuksia tai ainakin niiden seuraamista. Sunnuntaina oli säbäturnauksen vuoro Turussa.
Raision Ikea sijoittautui navigaattorin mukaan n. 10 minuutin ajomatkan päähän säbähallista. Eli ekan pelin ajaksi mulle muutakin nähtävää kuin reikäinen pallo. Ikea ei vielä pursunnut joulua, mutta sen verran kuitenkin, että innostuin aiheesta. Tee se itse-ajatukset lähtivät hyvin liikkeelle!












Iloista (ikealaisen) joulun odotusta sinullekin!
-Hannele

Kipsinauhasta kulhoksi

80-luvulla tehtiin kouluissa ja kerhoissa innokkaasti kipsinauhasta naamioita sekä käsi- ja jalkakipsauksia. Eikös kaikki askartelu mene sykleissä niin kuin muotikin? Noin vuosi sitten Marie Clairen askartelulehdessä oli kääritty purkkeja purnukoita kipsinauhaan. Ja niistä jatkojalostettu valaisimiksi ja ruukuiksi.


Minäkin ajattelin uudistaa naamiomuistojani. Perintöemalikulho sai elmukelmusuojan muottiajakseen. Toinen vaihtoehto on sivellä muotin pinta vaseliinilla. Kipsinauha on todella murentuvaa ja pölyävää eli muista suojata työpisteesi. Nauha kannattaa leikata varoen oikean mittaisiksi pätkiksi, jotka on helppo asetella muotin päälle. Vielä lämmintä vettä astiaan ja työ voi alkaa. 
Aseteltujen kipsinauhojen päälle voi sivellä vettä joko sormin tai pensselillä. Minä halusin tehdä sormin. Mukavaa siveltävää! Pintaa voi silotella oman mieltymyksen mukaan tai jättää rouheasti kipsisuikaleet näkyville. Reunat kannattaa tehdä tukeviksi, jotta jatkomuotoilu on mahdollista.






Kipsityö kes…