Siirry pääsisältöön

Joulun odottajalle

Veljeni puoliso on armoton jouluihminen. Lokakuussa viimeistään alkaa verhojen vaihto, kynttilöiden etsiminen, valojen himmentäminen ja puu-uunin lämmittäminen. Villasukat jalassa, teemuki toisessa ja kirja toisessa kädessä hän sitten istuksii sohvan nurkassa filtin alla ja nauttii. Ainakin ajoittain.

Päätin tänä vuonna ottaa osaa hänen nautiskeluunsa. 24 tuikkukynttilää sai apteekin hyllyltä teippiä kylkiinsä ja niihin numerot teksteineen. Minä kirjoitin jouluun liittyviä sanontoja, laulun pätkiä ja joulurunoja. "Ennen on vuoden leivättä kun joulun akatta."

Tuikkujen kylkeen voisi piilottaa arvoituksen, joka ratkeaa kynttilöiden kylkiin kirjoitetuista kirjaimista. Tai tuikkuihin voi kirjoittaa saajalle mieluisan joululaulun sanat. Tai jakaa salainen resepti tuikkujen kylkiin.



Mitä sinä haluaisit lukea tuikun kyljestä?

-Hannele

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia silmälaseja odotellessa

Olen käynyt jo keväällä näöntarkastuksessa ja samalla sovitin uusia pokia. Mitään just unelmarillejä ei löytynyt, joten jätin asian hautumaan. Tukka harmaantuu kovaa vauhtia ja punaiset sangat tuntuvat liian räikeiltä naamalla. Ja tietysti kyllästyttää nämä samat ja monta vuotta vanhat rillit.

Katselin rillien tuunausvinkkejä pinterestistä ja en ollut ensimmäinen, joka halusi muuttaa vanhoja kehyksiään. :) Lähtökohtana siis muoviset ja punaiset kehykset. Olen sovittanut selkeästi nykyisiä tummempia kehyksiä, joten Sharpie Pen valikoimasta tummaa sävyä etsimään. Omistani löytyi tumma liila.






Tässä alkaa hahmottua rillien uusi sävy. Hiukan vaativaa tuo värittäminen ilman silmälaseja, kun nimenomaan lähinäkö ontuu. Mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Mielenkiinnolla seuraan, miten väri kestää käytössä.

-Hannele

Joulu(kuusi)kalenterin 3. luukku

Kalenterin kolmannesta luukusta löytyy vinkit valonauhan käyttöön kuusta muotoillessa.






Valoisaa odotusta! -Hannele

Pölyisen päivän päätös

Mitä hienoin päivä tyttäreni kanssa Naantalin Muumimaailmassa. Aurinko paistoi koko päivän. Tuuli viilensi paikoitellen ja Tasavallan presidentti näytti olevan Kultarannassa.



Iho oli aurinkorasvan, pölyn ja hien sekoituksesta tahmea. Sauna lämpeni reissun päälle. Jotain kuorivaa piti keksiä, sillä kaikki kuorintavoidekokeilut on tullut käytettyä loppuun. Kaivelin kaappeja ja löytyihän kookosöljypurkki. Lusikalla sekaisin kookosöljyä, karkeaa merisuolaa ja käytetyt kahvinporot. Ei näytä kaikkein miellyttävimmältä, mutta hoitaa ihon kuorinnan mallikkaasti. Ja iho kiittää! (Naamalle tätä en kuitenkaan suosittele karkeuden vuoksi.)






Lämpimiä kesäpäiviä vaan lisää kiitos!
-Hannele