Siirry pääsisältöön

Helmikuu on hetken pidempi

Tänä vuonna helmikuu on pidempi kuin viime vuonna. Osaankohan hyödyntää lisäpäivän? ;) Pitää kenties valita ne tunnit vain omaksi iloksi. Voisikohan siitä syntyä oma joka-neljännes-vuosi-traditio? Äkkiseltään kuulostaa houkuttelevalta. Tänä vuonna 29. päivä on maanantai ja sehän omine ekstra kivoineen olisi mitä ihanin viikon aloitus. Vielä voin sitä suunnitella. Vielä on aikaa.

Innostuin kuvaamaan talouden kelloja ja pääosaan pääsee toimimaton kellovanhus.







Näillä kuvilla olen mukana Pienen Linnun Kello-kuvahaasteessa.



Oletko kenties luvannut tänä vuonna hallita aikataulujasi paremmin? 
-Hannele

Kommentit

  1. Monenmoista kelloa näyttää löytyvän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon niitä vielä löytyy, vaikka aikaaa kännystä seuraa.

      Poista
  2. Tuossa mekaanisessa herätyskellossa on kivoja yksityiskohtia. Kuuluuko kellon soidessa ensin varoituskilahduksia ja sitten pirisevä soittoääni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vanha vekkari on mieheni lapsuuden lelu. (Silloin raaskittu antaa leikkeihin!!!) Taitaa vielä piristä, mutta en muista alkukilahdusta.

      Poista
  3. Kivoja kelloja, tuo kellovanhus on hieno!

    VastaaPoista
  4. Hieno kokoelma kellokuvia, mutta tuo vanhus on kaikkein kaunein. Kiva, että se pääsi pääosaan.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin minustakin kellovanhus oli roolinsa ansainnut!

      Poista
  5. Siinäpä vasta kuvauksellinen kello, tosi nätti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eikä ollut enää lasia haittaamassa heijastuksineen. ;)

      Poista
  6. Tuo on aivan loistava idea! Karkauspäivä olisi päivä ihan omaa aikaa, osa hemmotteluhelmikuuta... :)
    Todella kaunis vanha kello ja hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan! PItää tulla lukemaan sitten, kuinka olet karkauspäivän viettänyt...

      Poista
  7. Karkauspäivän juhlatunti!
    Vanhan kellon kera ;)

    VastaaPoista
  8. Nätti kello ja kauniisti ikuisettu :)

    VastaaPoista
  9. Kaunis kellovanhus! Hyvä idea tuo karkauspäivän pyhittäminen itselle :)

    VastaaPoista
  10. Sievä herätyskello, sitä tarvitaan vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sievä on, mmutta ei toimi enää.

      Poista
  11. Onpa komeeta kelloja ☺

    VastaaPoista
  12. Kiva idea ja niin tärkeä herätyskello :)

    VastaaPoista
  13. Kauniita kelloja taloudessa. Yhtään rannekelloa ei osunut mukaan, eipä meidänkään taloudessa sellaisia juuri enää ole..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa tuo sininen mötikkä on rannekello, mutta sekin lasten käytössä tällä hetkellä.

      Poista
  14. Vastaukset
    1. Niin on pimeässä hohtavine kellotauluineen.

      Poista
  15. Taitavasti kuvattu kellovanhus ja monenlaista kokoelmaa Sinulta löytyi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi!
Onnea oloon!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia silmälaseja odotellessa

Olen käynyt jo keväällä näöntarkastuksessa ja samalla sovitin uusia pokia. Mitään just unelmarillejä ei löytynyt, joten jätin asian hautumaan. Tukka harmaantuu kovaa vauhtia ja punaiset sangat tuntuvat liian räikeiltä naamalla. Ja tietysti kyllästyttää nämä samat ja monta vuotta vanhat rillit.

Katselin rillien tuunausvinkkejä pinterestistä ja en ollut ensimmäinen, joka halusi muuttaa vanhoja kehyksiään. :) Lähtökohtana siis muoviset ja punaiset kehykset. Olen sovittanut selkeästi nykyisiä tummempia kehyksiä, joten Sharpie Pen valikoimasta tummaa sävyä etsimään. Omistani löytyi tumma liila.






Tässä alkaa hahmottua rillien uusi sävy. Hiukan vaativaa tuo värittäminen ilman silmälaseja, kun nimenomaan lähinäkö ontuu. Mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Mielenkiinnolla seuraan, miten väri kestää käytössä.

-Hannele

Joulu(kuusi)kalenterin 3. luukku

Kalenterin kolmannesta luukusta löytyy vinkit valonauhan käyttöön kuusta muotoillessa.






Valoisaa odotusta! -Hannele

Pölyisen päivän päätös

Mitä hienoin päivä tyttäreni kanssa Naantalin Muumimaailmassa. Aurinko paistoi koko päivän. Tuuli viilensi paikoitellen ja Tasavallan presidentti näytti olevan Kultarannassa.



Iho oli aurinkorasvan, pölyn ja hien sekoituksesta tahmea. Sauna lämpeni reissun päälle. Jotain kuorivaa piti keksiä, sillä kaikki kuorintavoidekokeilut on tullut käytettyä loppuun. Kaivelin kaappeja ja löytyihän kookosöljypurkki. Lusikalla sekaisin kookosöljyä, karkeaa merisuolaa ja käytetyt kahvinporot. Ei näytä kaikkein miellyttävimmältä, mutta hoitaa ihon kuorinnan mallikkaasti. Ja iho kiittää! (Naamalle tätä en kuitenkaan suosittele karkeuden vuoksi.)






Lämpimiä kesäpäiviä vaan lisää kiitos!
-Hannele