Siirry pääsisältöön

Villakirja

Vanuneita ja kulahtaneita neuleita voi viedä kierrätykseen tai kierrättää ensin hiukan kotona. Pienistä villakangaspaloista tai huovutuksen kokeilueristä saa koottua näppäriä pehmokirjoja. Lapset voivat niitä tunnustella tai niihin voi piilottaa korvakorut tai ompelutarvikkeet matkalle mukaan. Kirja sivut voivat jakaa myös muistoja vuosien takaa; muistatko tämän villapeiton tai tämän pistelevän kaulahuivin?

Leikkaa kirjan kansikappale isommaksi kuin sisään taittuvat sivut. Villasta tulee äkkiä paksu kirja. Ompele ensin kirjan sivut keskeltä yhteen. Valitse kirjan sulkemiseen sopivat kiinnikkeet ja ompele ne kansiin kiinni. Lopuksi yhdistä kannet ja sivut sivujen keskikohdasta ompelemalla. Minä ompelin koneella, mutta tämä työ sujuu käsin ommellen ihan yhtä nopeasti!

Villakirjan sivuille voi ripustaa pienillä hakaneuloilla pussillisen nappeja tai pätkän kuminauhaa. Korvakorut pysyvät tallessa villasivujen välissä ja kaulakorulle voi leikata loven kuten lankarullalle.














Voisi kirjan sivuille kirjaille kauniita ajatuksiakin...

-Hannele


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Pauliina/PauMau12/2/16 18:42

    Aivan upea! Näkö- ja aistivammaisille lapsille käytetään paljon juuri tällaisia koskettelukirjoja.

    VastaaPoista
  2. H13/2/16 21:05

    Kiitos! Tällä hetkellä trendikkäät koskettelumuhvit ajavat kaiketi samaa asiaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi!
Onnea oloon!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Siistiä märkähuovutusta

Märkähuovutus jää usein aloittamatta sen hankaluuden vuoksi; milloin liian märkää, milloin liian aikaa vievää, milloin liian saippuaista, milloin liian haisevaa, milloin ei ole tarpeeksi tilaa ja niin edelleen. Tässä on nyt teille tapa, jolla saatte huovutettua kivuttomasti nurkkiin pyörimään jääneet villat. Tämä onnistuu lastenkin kanssa ja melkeinpä vaikka olohuoneen pöydällä. Tämä tyyli sopii myös heille, jotka eivät voi paljain käsin huovuttaa. Minigrip-pussi (½ litraa), saippuaa, kerroksittain aseteltuja villoja pussin kokoinen pala. Villat tasaisesti pussiin. Lämmintä saippuavettä noin ½ dl villojen  päälle pussiin. Pussin suu tiukasti  kiinni. Katso, ettei ilmaa jäisi pussiin. Painele pussin päältä voimakkaasti. Pussia saa rullata eri suuntiin. Pussia saa rustistella, kun tuntuu, että villat ovat kiinnittyneet levyksi. Painele, rullaa ja rutistele pussia niin, että villa kutistuu. Niin kauan, että villa on kutistunut noin kolmasosan se
2 kommenttia
Lue lisää

Värin valinta

Vanha talo ja ainainen remontti. Toisille ihanuus ja toisille rasite. Mulle toisinaan rasite. Mutta nyt on niin iso muutos tulossa, että tämä on melkein ihanaa. Toivon Tilan päärakennus saa uuden ryhdikkään värityksen. Vuonna 1984 rakennettu pitkä ja kapea talo on ollut alusta asti keltainen. Hiukan on sävy auringon polttamana tai maalauksen yhteydessä muuttunut. Reunalaudat ja ikkunapuitteet olivat alunperin valkoiset, seuraavaksi lempeän vihreät ja seuraavaksi ne tulevat olemaan tummanharmaat. Harmaat! Meille, joille harmaa ei todellakaan ole se trendikkäin väri. Sokkelikin sai tummanharmaan Yki Rouhepinnoitteen. Seinän väri tulee vielä keltaisesta hiukan muuttumaan, mutta siitä sitten keväämmällä. Vanhaa väritystä Uutta väritystä auringossa... ...ja varjossa. Tumma sokkeli "pitää" talon ryhdikkäänä.  Värien valinta on mukavaa ja vaikeaa. Minä käytin apuna Tikkurilan Kaunis Talo-värilastuohjelmaa  sekä Color Up-ohjelmaa . Ohjelmat vaativat hiukan klikk
8 kommenttia
Lue lisää

Kotitekoista maalaamista

Tein testejä etikalla ja teräsvillalla värjäämisestä. Netissä kiertävät ohjeet neuvovat käyttämään nimenomaan omenaviinietikkaa. Otin riskin ja käytin tavallista etikkaa pohjana. Testiliuskat on tehty parin vuorokauden ikäisellä seoksella. Eka levitys on ollut yhden vrk:n jälkeen seoksen valmistamisesta ja toinen levityskerta sitten kahden vuorokauden jälkeen. Tässä on vasemmalta oikealle: etikka + teräsvilla, e tikka + teräsvilla + mustatee ja  etikka + teräsvilla + kahvi. Värjäystä odottava pärekori. Valitsin kahvilla maustetun seoksen maaliksi. Ja tämä seos oli ehtinyt muhia jo viikon ajan. Tasainen sutiminen ei ollutkaan ihan helppoa. "Maali" oli kovin vetistä. Tässä lopputulos! Mielestäni onnistunut värjäys.
2 kommenttia
Lue lisää