Siirry pääsisältöön

Koti kuin museo

Eilen siis torstaina päästiin kokoustamaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n hallituksen kanssa aivan uskomattomaan kotiin. Sijainti oli yllätyksellinen ja vielä enemmän yllätyin sisään astuessa. Oli pakko kysyä, että asutko sinä täällä... Ja juu todellakin Mia asuu täälllä.


Villasukkatarjoilu heti ovella.

Kyllä kelpas kokoustaa.

Salissa tuntui jalkojen alla vuosisatojen
jättämät jäljet. Patinaa ilman tikkuja!

Kahvi tarjoiltiin tietenkin oikeista
ohutreunaisista posliinikupeista.


Taloa pidetään lämpimänä kolmen uunin avulla, että ei siinä kauheasti istuskella kynttilän valossa syysiltoina...

-Hannele

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia silmälaseja odotellessa

Olen käynyt jo keväällä näöntarkastuksessa ja samalla sovitin uusia pokia. Mitään just unelmarillejä ei löytynyt, joten jätin asian hautumaan. Tukka harmaantuu kovaa vauhtia ja punaiset sangat tuntuvat liian räikeiltä naamalla. Ja tietysti kyllästyttää nämä samat ja monta vuotta vanhat rillit.

Katselin rillien tuunausvinkkejä pinterestistä ja en ollut ensimmäinen, joka halusi muuttaa vanhoja kehyksiään. :) Lähtökohtana siis muoviset ja punaiset kehykset. Olen sovittanut selkeästi nykyisiä tummempia kehyksiä, joten Sharpie Pen valikoimasta tummaa sävyä etsimään. Omistani löytyi tumma liila.






Tässä alkaa hahmottua rillien uusi sävy. Hiukan vaativaa tuo värittäminen ilman silmälaseja, kun nimenomaan lähinäkö ontuu. Mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Mielenkiinnolla seuraan, miten väri kestää käytössä.

-Hannele

Joulu(kuusi)kalenterin 3. luukku

Kalenterin kolmannesta luukusta löytyy vinkit valonauhan käyttöön kuusta muotoillessa.






Valoisaa odotusta! -Hannele

Pölyisen päivän päätös

Mitä hienoin päivä tyttäreni kanssa Naantalin Muumimaailmassa. Aurinko paistoi koko päivän. Tuuli viilensi paikoitellen ja Tasavallan presidentti näytti olevan Kultarannassa.



Iho oli aurinkorasvan, pölyn ja hien sekoituksesta tahmea. Sauna lämpeni reissun päälle. Jotain kuorivaa piti keksiä, sillä kaikki kuorintavoidekokeilut on tullut käytettyä loppuun. Kaivelin kaappeja ja löytyihän kookosöljypurkki. Lusikalla sekaisin kookosöljyä, karkeaa merisuolaa ja käytetyt kahvinporot. Ei näytä kaikkein miellyttävimmältä, mutta hoitaa ihon kuorinnan mallikkaasti. Ja iho kiittää! (Naamalle tätä en kuitenkaan suosittele karkeuden vuoksi.)






Lämpimiä kesäpäiviä vaan lisää kiitos!
-Hannele